Mutta miksi muuttaa jotain mikä ei ole rikki?
Osaamisen kehittämissovellus kaipasi tietoa käymistäni talon ulkopuolisista koulutuksista. Juuri laskutetut kurssimaksut olivat esillä matkalaskua koostavassa sovelluksessa toisessa ikkunassa. Etsin ohjelmat auki kolmanteen, ja niin sain copy-pastaamalla lähes suurtuotannon edut käyttööni.
Aamukahvilla pohdin, mitä rakastamani juusto mahtoikaan maksaa. Muistin Foodie.fi-sovelluksen kännyssäni.
Sen, jolle en oikein ole keksinyt käyttöä, kun olen niin urautunut käväisen-kaupassa-kotimatkalla-tapoihini. Sen joka uutisoi viime viikolla tarjoavansa maksamisen myös mobiilisti.
Palvele paremmin
Suurennuslasi - tuo nettisurffaajan varma opas hakukenttään - toikin viereensä kutkuttavan vaihtoehdon: viivakoodinlukija? Kamerankäyttö ok ja kohdistus viivakoodiin. Tulos: EAN .. ei kuulu valikoimiin.
Ei se mitään, innostunut kokeilija käänsi kameransa viereiseen viikunahillopurkkiin. Tuotteen nimi, kilohinta, ja alkuperämaa esillä, ja tuote oli tarjolla ostoskorissa.
Disruptio on ollut liiketoiminnan ajuri ja on sitä yhä kiihtyvällä vauhdilla.
Julkishallinnon jälkikäteiset paperi-ilmoitukset ovat kauhistus diginatiiveille. Teknologia ja oivallukset ovat ulottuvillamme.
Bisneksessä voittajia ovat ne, jotka nyt keskittyvät toteuttamaan tulevaisuuden itsestäänselvyydet. Näin myös julkinen sektori. #KaPA Kopponen TwitterissäMiten julkishallinto vastaa?
Jos minä olisin yrittäjä, haluaisin kääntää EAN-lukijan juuri ostamaani iPadiin. Tahtoisin viedä uutukaisen skannauksesta käyttöomaisuuskirjanpitoon ja pienhankintana tuloslaskelman kuluihin, verotettavaa tulosta oikaisemaan. Ja unohtaa sitten koko jutun, keskittyä tekemään tulosta.
Vaivattomammin, ilman hallinnollista taakkaa, kiitos.
Ei mulla muuta :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti