lauantai 28. marraskuuta 2015

Muutu tai kuole!

Muutu tai kuole. Muutosvastarinta!
Mutta miksi muuttaa jotain mikä ei ole rikki?

Osaamisen kehittämissovellus kaipasi tietoa käymistäni talon ulkopuolisista koulutuksista. Juuri laskutetut kurssimaksut olivat esillä matkalaskua koostavassa sovelluksessa toisessa ikkunassa. Etsin ohjelmat auki kolmanteen, ja niin sain copy-pastaamalla lähes suurtuotannon edut käyttööni.

Aamukahvilla pohdin, mitä rakastamani juusto mahtoikaan maksaa. Muistin Foodie.fi-sovelluksen kännyssäni.

Sen, jolle en oikein ole keksinyt käyttöä, kun olen niin urautunut käväisen-kaupassa-kotimatkalla-tapoihini. Sen joka uutisoi viime viikolla tarjoavansa maksamisen myös mobiilisti.

Palvele paremmin

Suurennuslasi - tuo nettisurffaajan varma opas hakukenttään - toikin viereensä kutkuttavan vaihtoehdon: viivakoodinlukija? Kamerankäyttö ok ja kohdistus viivakoodiin. Tulos: EAN .. ei kuulu valikoimiin.

Ei se mitään, innostunut kokeilija käänsi kameransa viereiseen viikunahillopurkkiin. Tuotteen nimi, kilohinta, ja alkuperämaa esillä, ja tuote oli tarjolla ostoskorissa.

Disruptio on ollut liiketoiminnan ajuri ja on sitä yhä kiihtyvällä vauhdilla.

Julkishallinnon jälkikäteiset paperi-ilmoitukset ovat kauhistus diginatiiveille. Teknologia ja oivallukset ovat ulottuvillamme.
Bisneksessä voittajia ovat ne, jotka nyt keskittyvät toteuttamaan tulevaisuuden itsestäänselvyydet. Näin myös julkinen sektori. #KaPA Kopponen Twitterissä
Miten julkishallinto vastaa?

Jos minä olisin yrittäjä, haluaisin kääntää EAN-lukijan juuri ostamaani iPadiin. Tahtoisin viedä uutukaisen skannauksesta käyttöomaisuuskirjanpitoon ja pienhankintana tuloslaskelman kuluihin, verotettavaa tulosta oikaisemaan. Ja unohtaa sitten koko jutun, keskittyä tekemään tulosta.

Vaivattomammin, ilman hallinnollista taakkaa, kiitos.
Ei mulla muuta :)

perjantai 13. marraskuuta 2015

Slush-välähdys tulevasta

Government goes Slush, ideoi Muutoksentekijät -väki ja haastoi mukaan Virkamiesten avoimen verkoston. Myös Verohallinto aktivoitui mukaan; viestintäjohtajan havainnot keräät tuoreeltaan Verona-blogissa.

Mikko arvioi viranomaisen menoa mukaan jakamistalouteen ja toi esimerkiksi Viron suunnitelman ostaa palvelun, jolla Uber-kuitit saa mukaan arvonlisäveron laskentaan.

Standardilla tiedonkeruu taakoittamatta

Suomessa Talouden runkoverkko (kotoisammin TARU) haarukoi tätä. Kirjanpitoon kuitit saa jo mm. eTasku- ja monella muulla palvelulla. Jo päättynyt Real-Time Economy -hanke vei verokantamme globaaliin verkkolaskustandardiin (ISO20022), eli paljon työtä on tehty tietojen standardoinnissa.

Rajapinnat vielä auki, niin valmiit tietovirrat satavat laariin. ..olettaen että maailma pysyy ennallaan. Mutta pysyykö se?

Mutta missä talous on 5 vuoden kuluttua?

Slush vei eri trackeissä hahmottamaan maailman murrosta. Maksaminen muuttuu, pankkien ansaintamallit on haastettu. Miksi kukaan tahtoisi maksaa 15 euroa siitä, että saa 5 euroa lähetettyä maasta toiseen?

Uudet tulijat pitävät kunkin valuutan maan rajojen sisäpuolella ja vaihdanta tapahtuu nykymenoa tehokkaammin. Näin kuvaavat toimintaansa mm. Transferwise ja moni muu.

Maksaminen ulkoistuu, Klarnat ja vastaavat tulevat myyjän ja ostajan väliin ja tuovat valovuosien päässä olevan asiakasymmärryksensä mukaan, ja kaikki ovat tyytyväisiä.

Missä raha on muutaman vuoden kuluttua?

Valuutta vaihtuu fyysisestä rahasta biteiksi, kryptovaluutaksi. Yhä useampi verkko-osaaja työllistyy kokonaan oman työpanoksensa myynnillä. Mistä me perimme verot, jos maksajia on vaikkapa satoja pitkin maailmaa, ja korvaus maksetaan bitcoineina?

Kesäkuun Retail Payments -konferenssin suurin löytö oli, että nano- ja mikoyrittäjien valuutta on jotain ihan muuta. Tilat ja palvelut ovat käypää valuuttaa startup-yrittäjän alkuvaiheessa.

Slush, iZettle: Nano- ja mikoyrityksiä on 92 % toimijoista, ja
yhdessä niiden liikevaihto on 21 %  kansantaloudesta.