lauantai 24. huhtikuuta 2010

Tarkista veroilmoitus - korjaa se netissä!

On taas aika avata verottajan kirjekuori. Esitäytetty veroilmoitus on pian jokaisella. Homma on osan mielestä edelleen kelju, mutta tarkistaa se silti kannattaa.

Verottaja lähetti taas tuollaiset 5 miljoonaa veroilmoitusta. Niistä 3,5 miljoonaa on kerralla oikein, niiden tietoja ei tarvitse korjata. Sen sijaan 1,5 miljoonalla meistä on jotain ilmoitettavaa, sellaista, mikä ei ole verottajan tiedossa. Ilmoittaminen käy jo suurelta osin netissä!

Tarkista tiedot

Palkat ovat useimmiten ok. Samoin verot, jotka työnantaja perii verokorttisi perusteella ja maksaa jo puolestasi verottajalle. Samalla menevät työeläkemaksut sun muut sosiaalikulut: sinä maksat ne, ja ne vähennetään verolle jäävästä tulostasi. Jos kuulut liittoon ja maksu peritään palkastasi, tiedot ovat useimmiten oikein.

Tarkista kuitenkin kaikki nämä erät vuoden viimeisestä tilinauhastasi.

Ilmoita itse - taas?!

Silmäni avautuivat noin vuosi sitten eräällä taksimatkalla. Minä pyysin "Verohallitukseen" - ja kuski avasi sanaisen arkkunsa. "Mikä h-tti siinä on, että te ette hyväksy mun työmatkojani?!" Aikani langanpäätä etsittyäni paljastui, että kaveri oli juuri vuoden lopussa hakenut (ja saanut) matkakulut verokorttiinsa, ja heti seuraavaksi saanut veroilmoituksen - ilman niitä.

Kyse ei ole siitä, ettemmekö matkakulujasi hyväksyisi. Veroilmoitusta varten ne vain on ilmoitettava toteutuneina kustannuksina, kuin uudelleen.

Lisää matkakulut, jos niiden määrä ylittää 600 euroa verovuodelta 2009.

Verkossa voit ilmoittaa mm.

  • matkakulut
  • tulon hankkimisesta aiheutuneet kulut (yli 620 euroa)
  • kotitalousvähennykset
  • arvopaperikaupat ja muut luovutusvoitot
  • vuokratulot Uutta!

    Pistä sana kiertämään: Tee se netissä!
  • sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

    Markkinoinnin vuosi bloggaajana

    Kuka olisi uskonut että bloggaaminen vie näin mennessään? Siitä toden totta on jo vuosi, kun kirjoitin sydän pamppaillen ensimmäisen postauksen. Otsikko oli "Mitä nyt verottaja markkinoisi"?

    Mitä olen oppinut? Päällimmäisenä plussana uuden määrätietoinen etsintä ja teemoittelu. Ajatusten jäsentäminen, jakaminen ja tehokkaampi hyödyntäminen.

    Ja isona yllärinä poikkihallinnollinen virkamiesyhteistyö!

    Kiitos Hanne, joka rohkaisit kokeilemaan! Sinä keksit takaoven, jos ei se olisikaan kivaa: tehdään veroilmoittamisen aikaan projekti jonka voi lopettaa. Ei hirttosilmukkaa, hyvä!

    Kiitos Anja, joka tarjosit sangen konkreettiset stepit (Blogi tulee töihin), joiden mukaan edetä ja ottaa homma haltuun. Hyvän jäsennyksesi avulla aloittaminen oli vajaan pääsiäisen mittainen projekti.

    Kiitos Merja, joka täysin ulkopuolisena näit hyödyt ja kannustit. Meillä on hyvä yhteistyöverkosto!
    Yksi on kysymyksissä ylitse muiden: "Miksi julkishallinnon pitäisi markkinoida yhtään mitään? Verottajan asiakkuus?! Ja pah! Se on pakkoasiakkuus, josta ei voi edes kieltäytyä. Mitä markkinoitavaa teissä nyt olisi?" Katsotaanpas.
    Vastaus, nyt vuoden jälkeen ajateltuna, on että markkinointi on verkostoitumista, se on suhteiden hoitoa. Sellaista ei voi tehdä kammiossaan pysytellen! Kaikki viisaus kun ei (vieläkään) mahdu yhteen päähän. On siis aika avata keksijäin kammioiden ovet ja lähteä ulos toreille viisastumaan.

    Verkostoidu ja levitä siipesi!

    Bloginpito on yksi tapa lähteä toreille ja turuille. On kyse joukkojen viisauden löytämisestä, intohimon roihun kasvamisesta. Valuutakseni valitsin oman osaamiseni. Miten tämä verkostoelämä oikein toimii? Monenko kanssa olen jo verkostoitunut? Mihin asti siipeni kantaisivat? Ja suurimpana: miten oma organisaatio viedään mukaan?

    Ennen kuin iso ja perinteinen voikaan uskaltautua moisen kosken laskemiseen, on oltava käytännön tieto kanootin tasapainottamisesta, ehkä vedenpitävistä varusteistakin. Ihan hyvä, jos joku huimapää sen tekee ensin, otetaan sitten homma hallitusti haltuun.

    Markkinointi lienee vähän kuin entisaikojen uudisraivaaja, itse päälinnake on kovin kaukana. Intraamme kuitenkin avattiin syksyllä ylimmän johdon strategiablogi, se on hieno juttu! Keskeisimmästä uudistuksesta kerrotaan niin ikään rinnakkaisessa blogissa, mutta aika ei ollut kypsä vielä uuden palvelun käyttöönottoa turvaavalle neuvontablogille.

    Asiakaspalvelu levittää siipensä

    Asiakasrajapinnassa sen sijaan roihahti! Muutama verotoimisto päätti ottaa uusmedian avuksensa: resurssipulan kourissa he halusivat laajentaa asiakaspalveluaan sinne missä asiakkaat jo valmiiksi parveilevat. Uusia palveluavauksia on nyt syntynyt kahdellakin rintamalla. - Niistä kerron lisää lähipäivinä!

    Luotettavuus on yksi avaintermejä tässä uudessa mediassa. On kyse intohimosta omaan asiaan, mutta uusvanha auttamisen jalous on uuden median kovinta valuuttaa. Osaajat kuuntelevat omissa verkostoissaan ja antavat auliisti apunsa huomatessaan, että voivat auttaa. Siitä syntyy luottamus. Luotettavaa osaajaa voi suositella. Suositus on paras markkinointi. M.O.T.

    Verkostoidu ja levitä siipesi! Asiantuntemustasi tarvitaan.

    Aiempia ajatuksiani mm. uusista ostareista, tuotekehityksestä ja asiantuntijan merkityksestä työnantajansa brändille:

    Markkinointi muodostaa asiakkuuksia (16 Jou 2009)
    Jokainen on brändinkantaja (4 Kes 2009)
    Asiakas on laumaeläin (26 Tou 2009)
    Ajatuksia asiakaskeskeisestä tuotekehityksestä (Haku)

    Luottamuksen ja jakamisen ajatuksia muualla:

    Protect your ideas or launch them by Nathan Hangen
    Future of Search Is More than Social by Baekdal

    perjantai 16. huhtikuuta 2010

    Sosiaalisella medialla yhteiskuntavastuuseen (Osa 4)

    Ympäristöstä..

    Tarkastellaanpa hetki yhteiskuntavastuusta nousevia liikeideoita.

    Nähdäkseni ympäristöstä voi oikeasti tulla osa liiketoimintaa vain
    arvoketjuajattelun kautta.

    Environmental value chain analysis on tapa johtaa yrityksen prosesseja kokonaisuutena, johon kuuluvat myös ympäristövaikutukset.

    ..uusia liikeideoita

    Intohimo saa aikaan uutta. BSAG syntyi yhden yksilön väsymättömästä intohimosta. Sama into ajaa ympäristöinvestointeja Kanadassa.
    Private passions that have driven the environmental movement for decades are now spilling over into mainstream business ventures.
    Materiaalitehokkuus on usein avaintekijä muuttuvien kustannusten hillinnässä. Mutta materiaalivirratkin muodostavat kokonaisuuden, joka on optimoitava osiensa sijasta. On näet mahdollista virittää yhden raaka-aineen hyödyntäminen huippuunsa mutta samalla aiheuttaa moninkertaiset loppukustannukset, kun on kadotettu raaka-aineen kierrätettävyys. Ratkaisu löytyy elinkaariajattelusta.

    Materiaalitehokkuus pitäisi kytkeä osaksi johtamisjärjestelmiä, kuten energiatehokkuuden osalta ollaan jo oltu tekemässä. Tehokkuusajattelun pitäisi perustua arvoketjuajatteluun, sanoo professori Juha Kaila Teknillinen korkeakoulusta (InnoSuomi 2009).

    Tuotekehityksen pitää optimoida raaka-aineesta saatavaa hyötyä koko sen elinkaaren ajalta. Hintaan kuuluvat myös poistokustannukset, ja useimmiten kierrätys on myös taloudellisesti se kannattavin vaihtoehto..

    Kohti aineettomuutta?

    Entäpä Slow movement? Sen avulla voi löytää uuden näkökulman kuluttamiseen. Se on kääntänyt trendiksi palveluja, jotka eivät kuormita ympäristöä. Erinomainen esimerkki ovat "Lahjaksi lehmä" -tyyppiset kehitysyhteistyö- tai hyväntekeväisyysprojektit. Osta kehitysmaakohteeseen sikäläistä elämää hyödyttäviä asioita: rokotusohjelma, kaivo tai talouseläin mahdollistavat elämää ankarissa olosuhteissa.

    Liikeidea siitä syntyi, kun hyvinvointivaltioiden ihmisillä on jo kaikkea. On kiva saada lahjaksi hyvää mieltä, kun konkreettinen hyöty koituu sinne missä sitä tarvitaan.

    Yhteiskuntavastuussa on siis vitsiä. Vain mielikuvitus asettaa rajat uusien liikeideoiden etsijälle.

    ShareThis

    LinkWithin

    Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...