tiistai 30. maaliskuuta 2010

Sosiaalisella medialla yhteiskuntavastuuseen (Osa 3)

Jos maineesi on sinulle tärkeä, tiedät vaistomaisesti - ja määrätietoisesti - mitä tehdä ja mihin ei pidä sortua.

Brändi on yrityksen arvokkainta pääomaa. Brändin hallinnan täytyy siten kattaa riskit joita voi syntyä suhteessa asiakkaisiin.

Asiakassuhteiden ja salamannopean reagoinnin merkitys kasvaa sitä mukaa, mitä enemmän asiakkaat elävät sosiaalisessa mediassa.
Firmat voivat "omistaa" brändinsä, mutta oikeasti brändi elää kuluttajien mielissä. Yritysten täytyy jatkuvasti vaalia ja hoitaa brändiään samassa tahdissa kuin asiakkaat muodostavat siitä mielipiteensä. -Real-time Brand Management, Harvard Business Review, (suomennos oma)
Niinpä palvelun laadun ja palvelun ytimessä olevan tuotteen ympärillä pitää olla kaikilta osin kattava asiakaspalvelu.

Ympäristöriskien hallinta

Myös ydinprosessien pitää olla kunnossa. Liiketoiminta ei saa vahingoittaa ihmisiä; ei ikinä asiakkaita muttei työntekijöitäkään. Eikä enää ympäristöä. Liiketoimintaprosessien on oltava kestävän kehityksen mukaisia.

Luulenpa, että Nestle oli lapsuuteni ensimmäisiä pahiksia. Siihen aikaan ei arjessa ollut tietokoneita, ja suurin sosiaalinen media taisi olla naapurien tapaaminen maitokaupassa. No, 30 vuotta myöhemmin Nestle on taas vaikeuksissa. Tällä kertaa Facebookissa. Syy on vaihtunut, nyt on kyse palmuöljystä.
He eivät hyväksy epäeettistä käytöstä, eivät yhdeltäkään yritykseltä. (Vol.2)
Mutta huolellisimmatkin valmistelut voivat jäädä riittämättömiksi. Uskon, että ympäristöasiat ovat taatusti olleet tekemisen keskiössä, kun - ja ennen kuin - Botnia alkoi rakentaa sellutehdastaan Uruguayhin. Silti vaikeudet rajalla yllättivät.

Ympäristöhaasteet kääntävät katseen kohti kestävää kehitystä. Sieltä löytyy myös uusia liikeideoita..

maanantai 29. maaliskuuta 2010

Sosiaalisella medialla yhteiskuntavastuuseen (Osa 2)

Mikä yhdistää ympäristöarvot perinteiseen rahantekemiseen? Asiakas, kansalainen - Vastuullinen Kuluttaja, jolla on intoa valistaa myös muita. Se käy maksutta hänen omissa sosiaalisen median verkostoissaan.

Luonnonsuojelu tarkoittaa ennen muuta yhteiskuntavastuun ulottamista kaikkiin prosesseihin. Ja nyt törmäämme arvoihin: jos 'oikea valinta' maksaa enemmän, katteet pienenevät ja liiketoiminnan tulos kärsii - P/E-luku romahtaa.. Tehtävähän on mahdoton! (Osa 1)

Osassa 1 mainitsemissani Kiinan ja Suomen tapauksissa ympäristörikokset paljastettiin perinteisen lehdistön keinoin. Etelä-Korean koirankakkatyttö ja blogiäiti vastaan konglomeraatti ovat esimerkkejä uuden median vallasta. Se tarjoaa kauan kaivatun väylän jossa osallistua ja tehdä oma osuutensa yhteisen asian hyväksi.

Siksi luonto on jokaisen asia!

Sosiaalinen media on kanava jossa myös ympäristöarvot jaetaan. Siksi kestävä kehitys on - ja sen täytyy olla - kasvussa. Kuten Esko Kilpi sanoi: ilmassa on suuren arvomuutoksen tuntua.

Tuo muutos on jotain jättimäistä; niin suurta, ettei yhdelläkään yrityksellä ole varaa jättää sitä huomioimatta.

Sitä mukaa kuin ihmiset todistavat omituisia sääilmiöitä, lukevat pelottavia raportteja ja katselevat kauhukuvia luonnonkatastrofeista, he etsivät vastauksia. Netti tarjoaa heille tonneittain yksityiskohtia. Se kertoo yhä useammin myös yritysten väärinkäytöksistä ja vastuuttomista valinnoista.

Ja siellä on myös niitä, jotka kieltäytyvät ummistamasta silmiään. He eivät hyväksy epäeettistä käytöstä, eivät yhdeltäkään yritykseltä.

Juuri heidän mielipiteensä voi kääntää myös sinun asiakkaasi pään.

Niinpä tuo kerran mahdottomalta näyttänyt tehtävä alkaa pikku hiljaa kääntyä todellisuudeksi. Pikavoittoja jonkun toisen kustannuksella - tai luonnon kustannuksella - yrittävä saa sosiaalisen median yleisöt kimppuunsa. Uskotko?

lauantai 27. maaliskuuta 2010

Sosiaalisella medialla yhteiskuntavastuuseen (Osa 1)

Aamiaisseminaarissa joku viikko sitten ääneen ajatteli kaksi huippuvaikuttajaa Esko Kilpi ja Ilkka Herlin.

Päivän teemassa lähestyttiin kolmikkoa, joilla ei ennen vanhaan ollut mitään tekemistä keskenään: Business, vihreät arvot ja sosiaalinen media (some). Nyt kaikki on toisin: sosiaalisen median avulla kansalainen-asiakas yhdistää nämä toisiinsa.

Oli hienoa kuulla, miten Baltic Sea Action Group syntyi. Se on kertomus yhdestä miehestä, mutta mielestäni myös brändin rakentamisesta: jostain suuremmasta kuin mitä me olemme yksilöinä.

Ajoitus ratkaisee, kuunnellaanko sinua

Ihmisinä olemme rikas yhdistelmä arvoja, kokemuksia ja kontakteja. Lisätään tähän hyppysellinen intohimoa, sekoitetaan se inspiraatioon toisten lahjakkaiden ja intohimoisten ihmisten kanssa - ja mitä vain voi tapahtua!

Ilkan tausta; mielenkiinnon kohteet, ura ja perhe selittää mielestäni Itämeri-asian menestyksen. Mutta hänenkin täytyi odottaa kymmenkunta vuotta ennen kuin me muut olimme valmiita tuohon edistykselliseen tapaan ajatella.

Noina vuosina ponnisteli toinenkin mies. Sen jälkeen kun Al Goresta ei tullutkaan USA:n presidenttiä hän keskittyi vastustamaan ilmastonmuutosta . Hän on levittänyt sanaa ja herättänyt työllään monia. Myös Bill Clinton on kerännyt vaikutusvaltansa avulla tukea tärkeiksi uskomilleen asioille. Nämä kaikki ovat seikkoja, jotka ovat osaltaan rakentaneet Itämeri-asiaa.



Kohti muutosta

Mutta yksilöt eivät riitä. Entä yritykset? Tuumitaanpa tuokio perinteisiä business-ajureita. Talouden laithan vaativat, että yritys tuottaa omistajilleen voittoa. Kaikki pyörii osakkeen P/E-arvon optimoinnin ympärillä.

Vastuu viisaasta rahankäytästä koskee myös julkista sektoria. Mutta lyhyen tähtäimen tuloksen teko ei riitä. Mikä siis estää? On äärettömän vaikeaa rakentaa taloudellisia malleja, jotka huomioisivat yhtä vakuuttavasti myös yleisempiä, pitkän tähtäimen arvoja. Noiden skenaarioiden pitäisi yhdistää tänään investoitu euro parannetun tulevaisuuden välillisesti aikaansaamiin tuottoihin. Miten perustellaan rahankäyttö johonkin sellaiseen joka ei ole ihan lyhyen tähtäimen tavoitteiden mukaista?

Jatkuva kasvu on mahdottomuus

Esko puki asiaa sanoiksi suunnilleen näin: kaikki tiedämme koulun penkiltä, että täystyöllisyys edellyttää BKT:n vuosittaista 3 %:n kasvua. On siis isänmaallista lisätä kulutusta, koska siten turvaamme tulevaisuutta myös työttömälle lähimmäisellemme. Vaan entäs kolmas maailma? On meidän vuoro! kuuluu huuto sieltä; Intiasta, Kiinasta ja Brasiliasta. Tilastot vain osoittavat, ettei kotiplaneetallamme ole varaa moiseen; raaka-aineet eivät riitä kaikille, ja syntyvä jäte hukuttaa kaiken alleen.

On tullut aika antaa toistenkin kukoistaa.

Kulutuksesta luopuminen ei suinkaan tarkoita länsimaiden tuhoa. Sehän vain kutsuu esiin uusia liikeideoita. Luo kierrätysaineesta jotain mitä tarvitaan ja joka kiinnostaa ja käsissäsi on tuottoisa yritystoiminta: Globe Hope näyttää esimerkkiä.

Luonnonsuojelu tarkoittaa ennen muuta yhteiskuntavastuun ulottamista kaikkiin prosesseihin. Ja nyt törmäämme arvoihin: jos 'oikea valinta' maksaa enemmän, katteet pienenevät ja liiketoiminnan tulos kärsii - P/E-luku romahtaa.. Tehtävähän on mahdoton!

EIKÄ OLE. Kiinassa kävi päinsä lisätä jonkun aikaa maitoon muovia, jotta paremmalta näyttävä maidon ravintoarvo tuotti voittoa. Sitten yritys jäi siitä kiinni. Suomessa palkittu jätefirma oikoi mutkia kaatamalla jätekuormansa lähimpään sadevesikaivoon, kunnes se jäi kiinni. Maine meni ja siinä mukana moni sopimus. Miltä mahtaa heidän P/E-lukunsa nyt näyttää?

Onko mahdollista oikeuttaa suurempaa investointia, sellaista joka tehdään jonkin yleisen hyväksi, vaikkapa luonnon hyväksi? Panostushan ei tuota rahaa ehkä lainkaan, se saattaa tuottaa ehkä jotakin, mutta jotain sellaista mitä on melko mahdoton mitata, ja sekin 'jollekin toiselle'. Niinkös?

VÄÄRIN! Luonto on jokaisen asia. Yritystenkin.

tiistai 9. maaliskuuta 2010

Miten Verotilille maksetaan?

Verotili ei korvaa pankkitiliä. Verojen maksaminen tapahtuu edelleen pankissa, mutta tilinumerot ovat vaihtuneet ns. verotiliveroja varten.

Maksamiseen tarvitset Verotilin viitenumeron, sait sen loppuvuonna 2009 postitetussa ns. verotilipaketissa.

Miten saan Verotilin viitenumeron?

Jos sinulla ei ole Verotilin viitenumeroa, saat sen Verotili-palvelusta. Kun olet kirjautunut Verotiliisi verkossa, viitenumerosi odottaa sinua valmiina Maksaminen-sivulla. Saat sen myös puhelimitse, 020 697 056 (virka-aikaan, pvm/mpm).


Miten pääsen Verotiliini verkossa?

Verotiliisi pääset verkossa Katso-tunnisteella jos olet yritys tai yhteisö. Kirjaudu henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla jos olet työnantajana toimiva yksityishenkilö tai toiminimi.

Verotilin käyttöönotosta sivuten tai suoraan:

Miten saan Verotilin käyttööni? (28 tam 2010)
Katso: yrityksen avain Verotiliin (11 jou 2009)

maanantai 1. maaliskuuta 2010

Palvelu onnistuu vain asiakkaan ehdoilla. Piste.

Olen usein kirjoittanut siitä, miten markkinoinnin (tai kenen tahansa, kunhan kaikki olisimme koolla) pitäisi yhdistää asiakkaan prosessin ympärille kaikki ne tahot, joiden yhteistyön tuloksena asiakas saa lisäarvoa.

Alkuvuonna olemme olleet tuulessa ja tuiskussa. Uudet palvelumme ja niiden tunnistamisen osapalvelut eivät hyvästä tarkoituksestamme huolimatta ole niveltyneet asiakkaan silmissä oikein.

Viimeksi saimme palautetta Timo Harakalta. Hän sanoi Talouselämässä: "Järjetön järkeistys".
Kertauksen vuoksi: Tyvi-palvelut ovat ennallaan, Tyviä ei ole vaihdettu Katsoon.

Katso on tunnistamispalvelu eikä lakkauta Tyviä. Sen sijaan Tyvi-palveluihin pääsyyn vaadittavaa tunnistamismenetelmää vahvennetaan: Tyvi-tunnukset vaihdetaan käyttäjän roolin sisältäviin Katso-tunnisteisiin.

Katso-tunniste on kuin ura-avain

Filosofia taustalla on samantapainen kuin yksinkertaisen Abloy-avaimen vaihto ura-avaimeen. Sellaisen saa tiukemman syynin jälkeen: ura-avain luovutetaan vain huoneiston omistajalle; Katso-avain yrityksessä sille, jolla on nimenkirjoitusoikeus. Yrityspankkitunnus ei valitettavasti tuota piirrettä sisällä.

Katso-'ura-avaimen' saa siis se, jolla on oikeus raha-asioida yrityksen puolesta ja ilmoittaa negatiivinen arvonlisävero (rahan maksatuspyyntö) sähköisesti. Nyt Verotilin myötä palautettava vero pienentää suoraan yrityksen veronmaksuvelvoitetta kun verottajalle tarvitsee maksaa vain erotus. Luonnollisesti se, minkä suuruisena ja millä perusteella raha liikkuu on asia, jonka oikeellisuus meidän viranomaisena on turvattava aukottomasti.

Parhaat palvelut on integroitu

Yksi kiperimpiä ongelmia sähköisessä asioinnissa on kokemusteni mukaan integrointi, niveltäminen toisiinsa yli hallintorajojen. Haastavaa se on verolakien välilläkin, saati sitten yksityisen ja viranomaisen palvelujen kesken. - Tämä, näin ymmärrän, on Timo Harakankin kirjoituksen ydin.

Viranomaisen pitää verovaroin asioidessaan tyytyä varovaisuuteen, sen oman tonttinsa hoitoon. Usein 'sama palvelu kaikille' on edullisempi toteuttaa mutta ehkä turhankin monille asiakkaillemme ei-niin-kovin-hyvä ratkaisu. Yksityisellä yrittäjällä on vapaus suuremmankin lisäarvon tarjoamiseen asiakkaalleen.

Miten kirjaudut palveluketjuissa?

Palvelujen niveltäminen toisiinsa on yksi osa haastenipussa. Toinen on tunnistamisen isompi viitekehys. Luen Timon kirjoituksessa toisaalta kaipuuta päästä sisään yhdellä ja samalla avaimella, ainakin ns. Single Sign-On vai peräti OpenId? Toisaalta kirjoitus päättyy tietosuojan hakemiseen: ei missään tapauksessa isoja rekisterikeskittymiä muttei päällekkäisiä järjestelmiä tai liikaa valvontaakaan.

Tässä olemme Sen Suuren Periaatteen ääressä. Uskoamme vanhaan kunnon paperiin on jo koeteltu. Siis mihin kaikkeen raudanlujan tunnistamisen pitää kohdistua? Miten pitkiä palveluketjuja uskallamme luottaa saman avaimen varaan? Tai voisiko saman palvelun sisällä toimia toisessa osiossa tai ajankohdassa peräti anonyymisti? Jos tietojen ilmoittamisesta verottajalle puhutaan, vastaus on kai ei.

Entä miten erottelemme julkishallinnossa tunnistamisen muurien taakse ne ja vain ne asiat jotka sinne kuuluvat mutta sallimme asiakkaan omistaa omat tietonsa? Miten vielä jätämme avoimiksi ne, jotka saavat olla kaikkien omaisuutta?

Kumpi näkökulma ratkaisee, asiakkaanko: "Minä haluaisin samalla avaimella kaikki tietoni ja sanoa, kenelle ne haluan luovuttaa!" vai tietosuojan: "Rekistereitä ei saa keskittää, ei liioin tunnistamista ketjuttaa"?

Mitä mieltä sinä olet?


Aiemmin aiheesta sivuten tai suoraan:

Katso: yrityksen avain verotiliin (11 jou 2009)
Sähköiseen asiointiin tarvitaan avain (16 tam 2010)