sunnuntai 31. tammikuuta 2010

On vuosi-ilmoituksen aika!

Tänään 1.2.2010 on vuoden 2009 vuosi-ilmoitusten viimeinen jättöpäivä!

Vuosi-ilmoitus on tehtävä niin säännöllisiksi työnantajiksi rekisteröityneiden kuin satunnaisesti työllistäneiden yritysten tai kotitalouksien. Ilmoittaminen käy paperilla tai verkossa

Vuosi-ilmoittaminen säilyy ennallaan, eikä ilmoitusta siis anneta verotilin kautta.

Seuraavaksi tulossa:
  • Tammikuun työnantajasuoritukset ilmoitetaan kausiveroilmoituksella.
  • Joulukuun arvonlisäverot ilmoitetaan vielä vanhaan tapaan.
  • torstai 28. tammikuuta 2010

    Miten saan Verotilin käyttööni?

    Verotili on valmiina niille yrityksille ja kotitalouksille, jotka maksavat ja ilmoittavat vuodelta 2010 työnantajamaksuja ja arvonlisäveroa (ja muutamia muita maksuja, lue lisää vero.fi/verotiliohjeet).

    Verotili näkyy ensi vaiheessa paperisena tiliotteena. Se lähetetään yrityksen tai kotitalouden kotiosoitteeseen.

    Verkossa löydät Verotilisi osoitteessa vero.fi/verotili.

    Miten pääsen Verotiliini verkossa?

    Yrityksenä pääset Verotiliisi Katso-tunnisteella kuin avaimella. Jos olet työnantaja yksityishenkilönä, pääset Verotiliisi verkkopankkitunnuksillasi (samoin toiminimelle riittävät verkkopankkitunnukset).

    Mikä muuttuu Verotilin myötä?

    Se mitä ennen ilmoitettiin valvontailmoituksella, ilmoitetaan nyt kausiveroilmoituksella, joko paperilla tai verkossa.

    Veron maksaminen ei muutu: verot maksetaan edelleen pankissa. Uutta on se, että negatiivista arvonlisäveroa ei haeta takaisin eri menettelyllä vaan se ilmoitetaan kuukausittain.

    Mitä hyötyä Verotilistä on?

    Verotilin merkittävin etu on, että enää et ensin maksa yhtä veroa verottajalle ja hae toista maksua takaisin heti seuraavalla viikolla. Nyt ilmoitat plussat ja miinukset kausiveroilmoituksella ja maksat erotuksen verotiliviitteellä. Nerokasta, eikö? Verottaja sitten "sortteeraa" ilmoitukset ja maksut Verotililläsi ja esittää kokonaisuuden sinulle tiliotteena.

    Tällaisen palvelun vuosi 2010 siis toi tullessaan. Verotili säästää työvaiheita sekä asiakkailta että verottajalta ja ennen kaikkea yhteiskunnan tasolla turhia maksuliiketapahtumia - siis veroeuroja.

    Verotili on jo ehtinyt kuumentaa tunteita, mutta kerää käyttäjiltään myös kiitosta.

    Mitä mieltä sinä olet Verotilistä?

    tiistai 26. tammikuuta 2010

    Viestintä, markkinointi ja liiketoiminta

    Kaksi päivää viestintää ja markkinointia, integroidusti ja ilman. Mikael Jungner ja Teemu Arina sosiaalisen median merkityksestä liiketoiminnassa. Rautaista brändinäkemystä Atte Palomäeltä ja Tuomas Kahrilta. Viestinnän, tutkimuksen ja mittaamisen kolmiossa Malla Hintsalan tapaan. (#viestinta10)

    Hurjimmillaan "ei markkinointi vaan brändi, radikaali brändi!"

    Paluu arkeen oli tyrmäävä. Se alkoi jo hätäpuhelusta kahvitauolla: "Täällä on nyt sitten vaihteet tukossa".

    Ensin ajattelin purkaa päällimmäiset höyryni ja jäsentää ajatukseni täällä. Sitten iski lamaannus: ei, minä en pysty muodostamaan yhtä ainutta järkevää lausetta.. Mutta koskaan ei tiedä, mistä apu löytyy! Tällä kertaa se tuli TweetDeckin kello kaulassa: @mojuu oli alkanut seurata ajatuksiani Twitterissä.

    Minä taas löysin hänen tweetinsä kautta blogiin ja juuri sen mitä tarvitsin. Työn ilon takaisin.

    Markkinointi muuttuu asiakaspalveluksi

    Keskustelimme juuri tänään kriisiviestinnän perustasta: viestintä ilman elimellistä yhteyttä liiketoimintaan on päälle liimattua. Unileverillä yhteiskuntavastuun tuominen strategiaan ei ole viestintätemppu, se on ehdottomasti suuri muutos toiminnassa. Se on sitä brändille, eikä tuota lupausta voi lunastaa ilman koko organisaation vankkaa sitoutumista.

    Saman koin sähköpostin äärellä. Jos asiakaspalvelu ei tiedä, mistä ongelma johtuu, mitä sille on tehtävissä, miten ongelma on kierrettävissä, miten asiakkaan prosessi pelastetaan, ei mikään määrä perinteistä (ulkoista) viestintää/markkinointia/markkinointiviestintää voi tilannetta pelastaa.
    Markkinointia on osata ja rohjeta valita asiakkaan puolesta asiointiin juuri se mitä hän tarvitsee. Ajatus syyskuulta '09
    Ja eikö kokonaisuuksissa aina ole enemmän ja vähemmän kyse tiedonkulusta! Jos osaprosessit eivät tiedä yhteisiä alueitaan, ei sellaista gurua olekaan, joka saa asiakkaan ulos tuosta viidakosta.

    Markkinointi alkaa asiakkaan prosessista (ei brändistä)

    Tai se viidakkohan syntyy siitä, kun ei aloiteta asiakkaan prosessista vaan omista tuotteista. Nando, tätä tarkoitin, kun sanoin että asiakkaan on oltava keskiössä, ei brändin!

    Ja niinpä olen markkinoijana taas sen saman perusduunin äärellä: turha on euroja polttaa mainontaan, ei ole aika sorvata näpsäköitä markkinointilauseita.

    Nyt on asiakasohjauksen aika. On alettava sisäisistä menettelytavoista. Asiakkaiden ongelmatilanteiden kartoitus ja korjaavien toimenpiteiden vastuut, ydinviestit kuntoon; vielä aikataulutarkistukset ja sitten vaan systemaattista tiedotusta.

    Onnea matkaan =)

    sunnuntai 24. tammikuuta 2010

    Markkinoidaan vaan mutta entäs ohjaus?

    Verotilin tulo on saanut aivan uusia käyttäjäryhmiä sähköistämään asiointiaan. Ohjeistuksemme ja menettelymme ovat nyt kovassa testissä. Palautteen perusteella emme ole ihan onnistuneet tehtävässämme toivottaa heidät sujuvasti saattaen sähköisiksi asiakkaiksemme.

    Olen purnannut aiemmin tulosohjauksen varjopuolista. Pahinta, mitä asiakas voi kuulla on "Ei kuulu minulle". Onneksi meillä on hyvää väkeä, joka haluaa kuunnella asiakkaan ääntä.

    Teemme hartiavoimin töitä saattaaksemme henkilöstön ajan tasalle (ja pitääksemme heidät siellä) moninaisen ePalveluvalikoimamme kanssa. Osan pitäisi pystyä toimimaan teknisempänäkin tukena. Viilaamme ohjeistusta saadun palautteen mukaan, jotta seuraava tulija pääsisi jo hieman helpommalla. Hallittava kokonaisuus alkaa olla mammutti.

    Kotitalousvähennys - kolme vaihtoehtoa

    Päivän kotitalousuutinen Maikkarilla on totisesti kiinni ajassa. Kotitalousvähennyksellä on kiistattomia vaikutuksia talouteen mutta sen saaminen on melkoinen viidakko. Verotuksellisesti tuotakin, sinänsä simppeliltä vaikuttavaa asiaa voidaan käsitellä kahtena vuotena: ensin ennakkoperinnässä, kun raha liikkuu ja sitten vielä seuraavana, kun vähennystä haetaan verotuksessa.

    Kuluvana vuonna kotitaloudella on kaksi sähköistä vaihtoehtoa: Palkka.fi ja Verokortti verkossa. Kummastakin vähennys onneksi siirtyy automaattisesti esitäytetylle veroilmoitukselle. Ja jos jotain muuta vielä oli kertynyt vaan ei vielä haettu, esitäytettyhän on täydennettävissä Veroilmoitus verkossa -palvelussa, jälleen huhtikuussa vuoden 2009 verotuksesta.

    Ja tämän vuoden alusta asiakkaan apajille siis saapui vielä Verotili-palvelu (linkki vie sinut verotiliohjeisiin). Työnantajana toimineen kotitalouden maksamat suoritukset seurataan maksuina ja ilmoituksina verotilillä.

    Miten tämä on niin monimutkaista?

    Olemme nähdäkseni saapuneet sähköisen asioinnin kehittämisessämme siihen kohtaan, jossa omien sisäisten prosessiemme pitäisi toimia saumattomasti yhteen ja ainoa onnistumisen tae on siirtää asiakas aidosti keskiöön. Muutos on melkoinen: mitä suurempia kokonaisuuksia sähköistetään, sitä suuremmat ovat vaatimukset ymmärrykselle, toiminnalle ja osaamiselle; tietojärjestelmistä nyt puhumattakaan.

    Vaatimukset IT-järjestelmille ja palvelusisällöille ovat meillä aina vuoden vaihteessa piikissään. Vuoden 2010 uudistusten myötä haasteita on vielä monin verroin enemmän.

    Mikä neuvoksi? Markkinoinnin, tuotekehityksen ja kaiken toiminnan on alettava asiakkaasta. Asiakkaalle on tehtävä sopiva palvelu, häntä on ohjattava niin, että hän osaa toimia oikein. Ja jos joku ei vielä ole löytänyt noin hyvään palveluun =) sitten, ja vasta sitten on markkinointiviestinnän aika.

    Miten sinä näet kehittämisen? Mikä on sinun reseptisi menestykseen?

    torstai 21. tammikuuta 2010

    Asiakas, palvelu ja markkinointi

    Stratmark10-seminaari sai taas aikaan huikeita välähdyksiä omaan ajatteluun. - Oletko muuten huomannut, että kun on luotava jotain uutta, on hyvä lähteä tuulettamaan omia ajatuksiaan?

    Rentoudu ja kuuntele: käynnistät luovan prosessin, joka yhdistelee kuulemaasi alitajunnassa kehittelyssä olevaan ongelmaan.

    Stratmarkin teesit ajatuskehikkona

    Seminaarin panelistit toivat esiin kattavan kirjon suomalaista asiakasajattelua. Asiakastiedon massiivinen keruu ja algoritmikäsittely à la Nokia sai kannatusta mutta myös kysymyksen tiedon laadusta ja sen perusteella tehtävän analyysin luotettavuudesta. Tore Strandvik heitti huomion tämän päivän palvelusta: CRM kyllä kukoistaa, mutta asiakkuuden hoito silti ei.

    Piia-Noora Kauppi kuvasi rahoitusalan palvelukehityksen palaavan yltiöyksilöllisyydestä kohti 'massakustomointia' (Hmm..miten tuo markkinointialan sana oikein suomennetaan?) Siihen samaanhan pitää meidänkin kulkea: verotamme yksilöitä, mutta 'palvelutuotannossa' kenelläkään ei ole varaa yksilön kokoisiin yksiköihin..

    Laivanrakennusalan lyömätön kommentti "Kyllä minä silti menisin asiakkaan luo paiskaamaan kättä" alleviivaa totuuden hetkeä: jokainen on markkinoija.

    Alleriin siirtynyt Sanna Myller toi esiin käytännön kokemuksena, ettei yksi taho kykene jalostamaan ideoita kaikissa kanavissa. Ajatus on minusta sama, mitä YLEn Mikael Jungner kuvasi: yhteisössä on viisaus, yksin tai ylhäältä huutamalla on turha yrittää.

    Stratmarkin marraskuiset teemaryhmät maistelivat mm. palvelukokemuksen merkitystä brändille. Päivän yhteenvedossa se jälleen kiteytyi: parasta markkinointia on hyvä tuote/palvelu.

    Jos ytimessä eli palvelutuotannossa ei onnistuta, kannattaa pienetkin markkinointiviestinnän rahat säästää johonkin muuhun. Lopullinen onnistuminen kun on kiinni asiakkaasta.

    maanantai 18. tammikuuta 2010

    Raportointikoodistolla veroilmoitukseen: vuosisadan juttu!

    Raportointikoodisto on syntynyt. Raportointikoodisto on raportoitavilla yksityiskohdilla täydennetty perustililuettelo.

    Sitä noudattamalla yrityksellä on valmiina kaikki tiedot liitteitä myöten tilinpäätökseen ja veroilmoitukseen, tilastokeskukseen ja rahoittajille. Raportointikoodisto on luotu *laajassa yhteistyössä* osana Real-Time Economy -ohjelmaa.

    Raportointikoodiston merkitys avautuu, kun tuumaamme hetken viranomaisraportoinnin ja yrityksen arjen välistä kuilua.

    Yrityksen elämä on tässä ja nyt

    Tässä ja nyt ei suinkaan tarkoita, etteikö yritys suunnittelisi tulevaa; päinvastoin! Mutta yritys on olemassa ja kehittyy aina asiakkaitaan varten. Ei raportointia varten.

    Yrityksen rahoitus turvaa sille tuotannon, palvelun ja jakelun. Ostajat tuovat kaivatun kassavirran, josta voi maksaa tuotannontekijät; vuokrat, ostolaskut ja palkat (ja ne kuuluisat sivukulut). Kassavirran on katettava myös lainapääoman kustannus ja voitonjako omistajille.. ja päältä vielä siivu yhteiskunnalle eli verot.

    Noiden verojen laskeminen on se kivi kengässä: mutkikas raportointi monille eri viranomaisille aiheuttaa yrityksille hallinnollista taakkaa.

    Päivittäiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpidon tileille. Neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä tehdään tilinpäätös ja samaan aikaan on annettava veroilmoitus. Liekö se vuoden tuskaisin osuus: on käännettävä tuloslaskelma ja tase elinkeinoverolain tarkoittamalla tavalla ilmoitukseksi verotettavasta elinkeinotulosta. Huh! eikö niin =)

    Taakka syntyy kirjanpidon ja verotuksen erillisyydestä

    Malliesimerkki kimurantista erillisestä laskennasta on poistojen käsittely. Kirjanpidossa pitkäaikaisten hankintojen tulosvaikutus kirjataan poistoina suunnitelman mukaan. Verotuksessa peruste poistoille on erilainen, ja tämä matemaattinen yhteensovittaminen tapahtuu poistoerona taseessa.

    Näiden tilikirjausten ja verotusta varten annettavien tietojen välistä kuilua raportointikoodisto kuroo umpeen tiliöimällä kaikki vaaditut tiedot erikseen heti ensikirjauksesta alkaen.


    Verotuksen hyllypoisto on tyyppiesimerkki laskennasta, joka tapahtuu yksinomaan verotusta varten. Kirjanpidon tuloslaskelmaan kuulumattomana eränä se on esitettävä sekä erikseen että sisällytettävä osaksi säännönmukaisia EVL-poistoja.

    Tämän lisäksi poistoerittelylomakkeella ilmoitetut poistot ovat tähän asti määränneet työnantajan sosiaaliturvamaksuluokan. Luokista on nyt luovuttu: vuoden 2010 alusta sotu-maksu on kaikille työnantajille samansuuruinen.

    Poistot eivät suinkaan ole ainoa tarkentavaa erillisraportointia aiheuttava erä. Kirjanpitoa tarkemmat erittelyt tarvitaan mm. aina, kun erä käsitellään yhdellä tavalla kirjanpidossa mutta verotuksessa määrää ei hyväksytä kokonaan vähennyskelpoiseksi. Yleisin tällainen erä lienee edustuskulut.

    Poistojen lisäksi koodistoon on jo sisällytetty valvontailmoituksen korvaavan kausiveroilmoituksen erittelyt sekä verotilin seurantaan tarvittavat taseen erät.


    Raportointikoodiston mukaan kirjaamalla yrityksellä on valmiina kaikki ne tiedot, joita viranomaiset siltä lakisääteisesti odottavat.

    Mitä seuraavaksi?

    Real-Time Economy -hanke kerää maaliskuun loppuun saakka kehitysehdotuksia ja palautetta raportointikoodistosta ja luovuttaa kesäkuulla koodiston Tili-instituuttisäätiölle.

    Sitten on käyttöönoton aika. Pysytään siis kuulolla!


    Aiemmin aiheesta sivuten tai suoraan:

    Voimmeko olla avuksi kevätkiireissäsi? (20 tou 2009)
    Tuotekehitys + verkosto = integroitu palvelu? (12 kes 2009)
    Yhteistyöllä osista saa enemmän kuin niiden summan (25 elo 2009)

    (Korjaus 23.2: korjattu linkki, merk. *)

    lauantai 16. tammikuuta 2010

    Sähköiseen asiointiin tarvitaan avain

    Verottaja on kunnostautunut sähköisen asioinnin edellytysten ratkaisijana.

    Vuonna 2003 kolme valtionhallinnon suurta asiakaspalvelijaa Kela, Työhallinto ja Vero rakensivat yhdessä Tupas-tunnisteisiin nojautuvan identiteettivarmennusmenetelmän (tyypillistä hallintokieltä?) nimeltä Tunnistus.fi.

    Viimeaikaiset uutiset pistävät pohtimaan, missä ja miten järjestettynä sähköisen identiteettimme oikein pitäisi olla?

    Ja nyt varoituksen sana: en ole insinööri, en tunnistamisen ekspertti - en edes verkkopalvelujen syvätekijä. Olen syvästi kiinnostunut asioiden toimimisesta, ja siten kyltymätön tutkimusmatkailija. Noilla matkoillani luulen loputtomilla kysymyksilläni saaneeni kuvaa miten asiat ovat verkossa: osaan koodata (vähän), ymmärrän tunnistamisen periaatteet (yleisellä tasolla)..

    OpenID - yes please, I want to comment!

    Olen ollut hidas omaksuja: Facebookin aloitin viime keväänä, vähän blogin aloitukseni jälkeen. Twitteriin rohkaistuin itsenäisyyspäivän alla. Jaa, LinkedIn-tilini on sentään MindTrek-seminaarin peruja eli syksyltä 2007.

    Mutta kaikki palvelujen väliset kytkennät olen, hitaasti syttyvän virkamiehen tapaan, kieltänyt kainosti.

    Kunnes törmäsin pariin intohimoja herättävään blogiin, ja halusin kommentoida ja vallan omalla nimellä (epäsuomalaisesti?). OpenId oli ilmiselvä valinta. Google oli herättänyt luottamukseni Analyticsissä, AdWordsissa ja Bloggerissa, ja kun ID-tietonikin jaettaisiin blogosfäärissä, ajattelin, ei riskiä pitäisi olla.

    Omien blogien väliset kommentoinnitkin alkoivat sujua aivan toiseen malliin. Mutta edelleen "vakavasti otettavilla" sivustoilla esitettynä Facebook Connect -nappi arveluttaa.

    Samaan aikaan tietoyhteiskunta-Suomessa

    Hallinnossa keskustellaan tavoista mahdollistaa sähköinen asiointi yhä uusissa käyttäjäryhmissä. Kansainvälistyminen on vauhdikasta, työvoima liikkuu vikkelästi ainakin lähialueiltamme. Viranomaisten tiedonvaihto rajojen yli on pääosin paperista, mutta sekin sähköistyy ainakin heti kun EU laatii asiasta direktiivin.
    Joskus sellaiset seikat voivat tapahtua lähes valon nopeudella. Onkin suoranainen ihme että suuri hallintolaivamme kääntyi niinkin vikkelästi, kuin tapahtui esimerkiksi ALVEU-palvelun kohdalla.
    Ulkomaalainen yritys suomalaisen verottajan asiakkaana? Miten käsitellään yhdessä tietojärjestelmän solussa Y-tunnusta vastaavat yrityksen identiteettinumerot, jos noita muotoja on ainakin sata? Miten rekisteröidään datana pakollisia tietoja, jos jo osoitteiden merkintätavat ovat joka maassa erilaiset? Miten käsitellään yhdessä bittejä ja paperia??

    Entä yhä kasvava joukko vanhuksia, jotka asuvat vanhainkodeissa, sairaaloiden vuodeosastoilla - eikä ole ketään kuka hakisi heille kotitalousvähennyksen kun kaukana asuvat lapset ostavat hoivapalvelua vanhemmilleen? Eikö olisikin näppärää hoitaa se sähköisesti?

    Myös muutama tilitoimistoyrittäjä on saanut käteensä pankkitunnukset asiakkaaltaan: "He, hoida homma". Se on melkoinen luottamuksen osoitus!

    Huolestuttavia uutisia Twitteristä

    Lauantai-iltana Twitterin tasainen virta yhtäkkiä sähköistyi: Pulitzer-palkittu lehtimies Jim MacMillan tweettasi jotain hermostuttavaa:
    @LaKotipelto A security flaw for all, not just FB-users RT @JimMacMillan: AP: Georgia mother and her daughters logged onto Facebook: http://is.gd/6oLBs
    AP uutisoi mitä tapahtui, kun nainen kirjautui Facebookiinsa äly-Nokiallaan (Niin, jutussa mainittiin nimenomaan Nokia! Syy tosin näyttäisi olevan operaattorin, tässä tapauksessa AT&T).

    Mitä siis tapahtui? Nainen kirjautui sisään ventovieraan sivulle. Samaan pääsi paikalle hälytetty sisar ja vielä äitikin, eli kaikki kolme pääsivät oman FB-tilin tunnuksilla kolmen eri vieraan FB-sivuille. Samanlainen tapaus on sattunut jo marraskuussa.

    Tupas luotiin pankeille - entä mobiili?

    Tunnistus.fi ja sisarensa Vetuma toimivat mm. verkkopankkitunnuksilla. Ideana on kirjautua palveluun pankin asiakkuuden tunnistamisen kautta. En siis kirjaudu verkkopankkiini vaan tilaan verkkopankkitunnuksillani varmennuksen, että tunnusteni takana olen todella minä.

    Viime viikolla uutisoitiin mobiilivarmentamisesta. Uutinen kiteytti:
    "Tavoite on, että kännykällä voisi tunnistautua kaikkiin julkisiin palveluihin, ja kuluttaja tarvitsisi vain yhden salasanan. Esimerkiksi pankkiin kirjauduttaisiin antamalla ensin oma tunnus, minkä jälkeen kännykkään tulee viesti joka kysyy henkilökohtaista pin-koodia. Kun se on lähetetty, verkkopankki aukeaa." YLE 13.1.2010
    Olisiko se turvallisempaa?

    Kun kansalainen syntyy Suomeen, hän saa automaattisesti henkilötunnuksen. Kuka järjestäisi hänelle luotettavan ja neutraalin avaimen sähköiseen asiointiin?

    torstai 14. tammikuuta 2010

    Verotili ei muuta vuoden 2009 verojen ilmoittamista

    Nyt on aika ilmoittaa joulukuun työnantajamaksut ja marraskuun arvonlisävero. Eräpäivä on 15.1.2010.

    Niitä ei voi ilmoittaa verotilille, vaan tee ilmoitus kuten tähänkin asti. Sähköisesti lähetät valvontailmoituksen Tyvi-palvelussa.

    Pääset asioimaan verotilillä ensimmäisen kerran, kun on aika ilmoittaa ja maksaa tammikuun työnantajamaksut. Niiden eräpäivä on 12.2.2010.

    keskiviikko 13. tammikuuta 2010

    Puolet verokorteista syntyy verkossa

    Tammikuussa jo yli 73 000 suomalaista on tilannut verokorttinsa verkossa.

    Verokortin vuodelle 2010 saa yli neljä miljoonaa suomalaista. Suurimmalla osalla meistä se on ihan ok. - Muista vain toimittaa korttisi palkanlaskijalle ennen helmikuun palkanmaksua!

    Jos tarvitset uuden, saat sen verkossa, omilla verkkopankkitunnuksilla. Kysymme 5 asiaa.

    Ei enää jonoja puhelimessa tai ruuhkaisissa verotoimistoissa. 24/7. Mitä sanot?

    lauantai 9. tammikuuta 2010

    Verokortti tuli kotiin

    Siinä se verokortti taas on. Työnantaja jo muistutteli, että siihen ja tuohon mennessä on verokortti tuotava.

    Verokortti kannattaa toimittaa ajoissa palkanlaskijalle, sillä palkastasi viedään 60 % veroa. Ja se on jo kohtuutonta, se!

    Miksi verottaja ei toimita verokorttia suoraan työnantajalle, mieheni kysyi aamukahvinsa ylitse. Öö..siksi kai että voit tarkistaa että prosentti on kohdallaan ja muuttaa sitä jos pitää; vain sinä voit hakea muutoksen.

    No, sitten vain kortti työnantajalle, ja tuo selvitysosa sitten tänne kotiin? Niin, tosiaan..? Mutta sitten veronmaksajien rahoilla pitäisi maksaa kaksi postikuorta!

    Jaa, mutisi mieheni. Jokin silti vaivasi.

    No mutta miksi se verokortti ylipäätään pitää muuttaa joka vuosi, vaikka kaikki on ennallaan, vuodesta toiseen.. Ja, hei.. miksei verottaja siirry kokonaan sähköiseen toimintatapaan?

    Ennakkoperintäasetus määrää, että työntekijän pitää toimittaa verokorttinsa työnantajalle. Näin siksi, että päätoimen verokortteja on sinulla vain yksi. Jos sitten vaihdat työnantajaa kesken vuoden, saat mukaasi kortin, jossa uudelle työnantajalle kerrotaan, paljonko sinulla vielä on varaa saada palkkaa tällä samalla veroprosentilla.

    Ja sen verokortin voi sitten tarvittaessa muuttaa verkossa. Omilla verkkopankkitunnuksilla.

    tiistai 5. tammikuuta 2010

    Uusi uljas Palkka.fi kotitalouksille

    Uusi vuosi, uudet kujeet, sanotaan. Palkka.fissä kujeet ovat nyt todella houkuttelevassa muodossa.

    Jos palkkaat jonkun, vaikkapa laulajan juhliisi, ikkunanpesijän ennen juhlia tai lapsenvahdin juhlien ajaksi (tai kaikki kolme), olet työnantaja. Työnantajana sinulla on paljon velvoitteita jotka pitäisi osata hoitaa oikein.

    Pyydä työntekijältä verokortti ja olet vasta alussa

  • Eläkemaksut
  • Vakuuttaminen?!
  • Oikeat prosentit kullekin maksulle
  • Oikea tilinumero kullekin maksulle
  • Oikeat aikataulut kullekin maksulle
  • Ja vielä lopuksi ilmoitukset viranomaisille!?

  • Kenen päähänpisto tämä työnantaminen oikein on?!

    Nii-in.. Mutta toisaalta, kun homma hoidetaan oikein, meillä jokaisella on turva sairastumisen varalle ja sukanvarsi eläkepäiville. Ethän itsekään haluaisi jäädä ilman niitä?

    Palkka.fi auttaa vaihe vaiheelta

    Parasta uudistuksessa on, että nyt voit ymmärtää mitä tapahtuu vaikket ymmärtäisi työnantajuudesta höykäsen pölähtämää.



    Perusasiat ovat ennallaan

    Palkka.fi tarvitsee ensiksi sinun tietosi työnantajana. Sitä varten sinun pitää kirjautua sisään, se käy omilla verkkopankkitunnuksillasi.

    Sitten tarvitaan tiedot työntekijästäsi.



    Työntekijätietojen antaminen on ryhmitelty 4 vaiheeseen

  • Perustiedot
  • Vakuutukset
  • Kotitalousvähennys
  • Verokorttitiedot




    Nyt entistä helpompi!

    Monet asiakkaistamme käyttävät Palkka.fitä kuukausittain. Uusi käyttöliittymä auttaa sinua entistä nopeampaan palkanmaksuun tai kotitalousvähennyksen hakemiseen.

    Palkka.fi huolehtii sinut vaivatta myös verotiliaikaan.

  • maanantai 4. tammikuuta 2010

    Asiakas verkossa - hallinto muutoksessa?

    ELY-keskukset on nyt avattu. Saan toivottavasti ystäväni takaisin jättiprojektistaan. Sain häneltä jo meilin, joten toivoa on =)

    - Verkkosivujen uudistaminen ON yksi tuskaisimpia projekteja joita tiedän. Olen nyt ollut viidessä moisessa mukana.

    1. Infoa myös enkuksi (1998)

    Ensimmäisessä laajennusvaiheessa uunituoreelle palvelulle luotiin ulottuvuus myös englanniksi. Minulta pyydettiin sisältöä sen etusivulle. No, kehittäjänä menin tietysti aina rakenteisiin saakka (mitä minulta ei pyydetty).

    Kohderyhmää miettiessäni päättelin näet, että enkuksi asioitamme etsivät ne, jotka eivät osaa verotusta Suomessa tai suomeksi. Sellaisia ovat joko täällä asuvat ulkomaalaiset tai ulkomailta tänne mielivät. Siten aiheiden pitää kattaa tietenkin sekä palkkatyö että yrittäminen. No, lopputuloksena etusivu ei tietenkään toteutunut sellaisena, kuin sen konseptissani kuvittelin.

    2. Ilme on uudistettava (2003)

    Viisi vuotta myöhemmin oli taas aika uudistaa sivusto. Haaveilimme aidosta portaalimaisuudesta ja linkeistä jotka päivittyisivät (tietenkin) automaattisesti, kun sisältö url:in takana päivittyy.

    Maalailimme informaatikko-kollegani kanssa erilaisia asiakassegmenttejä ja toimintatilanteita, joiden kautta tiedonhakija löytää etsimänsä.

    Haaveeksi jäi. Rakennettakaan emme uskaltaneet enää muuttaa; olihan kansa jo tottunut asioihin niin kuin ne ovat.

    3. Asiointipalvelut syntyvät! (2003-2006)

    Kahdessa projektissa määriteltiin verokortin hakijan ja pienen työnantajan prosessi ynnä työnkulut nykyisessä paperimaailmassa ja vilkuiltiinpa jo vähän tulevaankin. Lopputuloksena syntyivät Palkka.fi (2006) ja Verokortti verkossa (2007). Uudet uljaat ePalvelut vain seistä töröttävät omilla palvelimillaan, toki linkki niihin löytyy Vero.fistä.

    4. Nytkö saamme portaalin? (2008)

    Kymmenen vuotta eka kierroksen jälkeen sain kutsun jälleen uudistamaan sivujamme, nyt ePalvelujen kehittämisen ja markkinoinnin roolissa. Loistavaa, nyt se tapahtuu, ajattelin yhden konsulttitalon huippugurujen kanssa. Nyt otamme tarvittavat askeleet ja yhdistämme oikeasti asiointipalvelut ja informaatiosisällön. Yksinäänhän kumpikaan ei ole tarpeeksi asiakkaalle, vai mitä?

    Mutta ei, tällä kertaa väliin tuli TTT (tämä taloudellinen tilanne) ja jäimme enemmän tai vähemmän nuolemaan näppejämme. Onneksi arkistoin viime vuosituhannen enkkusivun nelikenttäni kansainvälisistä asiakkaistamme. Nyt niille oli tilaus; aika oli kypsä kun käytettävyyden nimissä kävimme sentään sisällön kimppuun.

    Hulluinta on, että vaiheen 3 aikana, sähköistä asiointia rakentaessamme törmäsimme valtiovarainministeriön (VM) tilauksesta laadittuun verkkopalvelustrategiaamme.

    Visionääreimmät johtajat ja tekijät olivat meillä linjanneet jo vuonna 2003 että tavoitetilassa meillä on aito portaali, jonka kautta kansalainen pääsee kaikkeen asiointiinsa ja siinä tarvitsemaansa ohjaukseen. Onnettomuus oli, että hallintomme ei ollut kypsä, joten meillä strategia päätyi ns. esiselvitysten arkistoon. VM:n sivuilla se jatkaa uljasta elämäänsä.

    5. Yritys-Suomi - yhä ylemmäksi portaaliin? (2009)

    Viime vuodenvaihteessa virkamieskollega työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) pyysi mukaan brändistrategiatyöhön. Projekti oli innoittava: kävimme läpi monikanavapalveluja TEMin linjaamien yritysasiakkuuksien ympärille. Ei vain viestinnän näkökulmasta vaan aidosti asiakkaan prosessin kannalta.

    Monikanavapalvelut linjattiin samalla:
  • Verkosta löytyy valtakunnallinen palvelu Yritys-Suomi, joka kokoaa yhteen yrityksen tilanteessaan tarvitsemia hallinnon (ja vähän muitakin) palveluita.
  • Alueellinen neuvonta yhtenäistetään ja konseptoidaan. TE-keskukset ja muu alueellinen neuvonta kootaan yhden palvelukonseptin alle.
  • Lisäksi käynnistetään valtakunnallinen puhelinpalvelu.

  • Verkkopalvelun viritys huippuunsa vain tuottaa harmaita hapsia. Kohderyhmä eli jokainen yritys on eri vaiheissa omassa toiminnassaan kymmenien ja kymmenien virastojen asiakas. Jokainen virasto puolestaan omistaa omat asiansa: tuottaa ja ylläpitää niitä omin rahoin ja henkilötyövuosin itselleen ostamillaan värkeillä ja palvelimilla.

    Millä ihmeellä tämä uusi ja-sinänsä-ihan-järkevä-portaali saa sisältönsä muilta virastoilta ilman päällekkäistä työtä?

    Tämä kysymys tuo meidät uusiin ELY-keskuksiin. Niissä yhdistetään alueittain uskomaton määrä (yritys)toimintaan kuuluvia viranomaisia. Lista eri palveluista on pitkä kuin nälkävuosi. Saa siinä tarkkana lukea, että löytää etsimänsä. Mutta onneksi lista tarjolla olevista palveluista sentään on olemassa!

    Mistä palvelut muuten voisikaan löytää? Googlestako?